Mansikan taimia

Moi vaan!

Meillä ei ole tällä hetkellä kasvimaata (ja tuskin koskaan enää onkaan). Rikkaruohojen kitkentä hyttys- tai polttajaisparvi ympärillä ei oikein tuntunut omalta jutulta. Enkä sitä paitsi ole onnistunut saamaan vuosien saatossa kokeilemistani kasvimaavirityksistä mitään vehreyden perikuvia. Ehkäpä tämä kammottava savinen maaperä oli osasyy siihen..? Siksipä päätin tänä vuonna kokeilla kasvatusta puukehikoista tehdyissä kohopenkissä, hyvin rajatulla valikoimalla. Kesäkurpitsaa ja mansikkaa. Ehkä salaattia. En tiedä ollenkaan menestyykö mansikka kohopenkissä (enkä uskalla ottaa edes selvää) mutta kokeilen silti. Kalliiksi ei tämä kokeilu tule, koska mieheni työpaikan kautta sain nuo puukehikot ja mansikantaimet kasvatin itse. Olen täysin kokeellinen oppija näissä kotipuutarhahommissa. Teen asioita vähän mutu-tuntumalla, kun aina en jaksa perehtyä kasvuoppeihin tarkemmin. Tai jos joskus olenkin, niin seuraavana keväänä olen sen sitten viimeistään unhoittanut. Plaah.

Tämän päiväisen energisen työpäivän perään mansikantaimet suorastaan huusivat kasvihuoneessa eroon toisistaan. Olivat kasvaneet jo reippaasti yli koulimisvaiheen. Toivottavasti tässäkin kohden pätisi vanha sanonta että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tule tule hyvä mansikantaimi, älä tule huono mansikantaimi :)

Kasvihuoneessa kasvaa vähän muutakin. Pelargonioita, yrttejä, pari kurkun tainta, tomaattia sekä joitakin kesäkukkakokeiluja.

Kasvun ihmettä saan seurailla siis minäkin. Ainakin vielä 

Maanantai-terkuin,

Teija