Follow

lauantai 2. marraskuuta 2013

Polulla

 
 
 
Olen jotenkin viehtynyt polkuihin. Se että löytää sellaisen, huomaa sen viehätyksen. Seisoo hetken kameran kanssa polun juurella, ottaa kuvan. Astuu sen jälkeen matkaan.
 
Mitätön asia, silti niin merkillinen.
 
 
 
 



Nyt on aika mennä eteenpäin, löytää elämälle suunta. Löytää uusi polku. Olen alkanut etsiä itselleni ja lapsilleni uutta kotia. Siinäpä meille hetkeksi ihmeteltävää, mutta onhan se aika upeaa. Seistä uuden polun edessä.



             



 


Olen täydellisesti pimahtanut, mutta haaveilen omakotitalosta. En lainkaan sellaisesta täydellisen valmiista, vaan käytetystä ja asutusta. Sellaisesta talosta, jossa  on mahdollisuuksia minulle ja lapsilleni, meidän tarpeillemme. Johon saan antaa luovuuteni virrata, kätteni jälkien näkyä. Hitaasti, pala kerrallaan.
 
 

            



Voi olla että tämä mieletön haaveeni ei toteudu, mutta haaveilen silti. Uskon nimittäin että elämä järjestyy juuri kuten sen kuuluukin. Olen antanut sydämelleni luvan haaveiluun ja uskon että elämä puhaltaa haaveet täydeksi jos niihin uskoo riittävästi.
 

 




Tunnelmallista Pyhäinpäivää.
 
-Teija

7 kommenttia:

  1. Koti täälläkin etsinnässä, itselle ja nuorimmaiselle. Mutta millainen?? Noh haaveita ja unelmia on, mutta en tiedä, onko niiden aika toteutua nyt vai myöhemmin! Toivon teille ihanaa kotia :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :) Peukut pystyyn meille kodin etsijöille! Unelmat toteutuvat sitten kun niiden aika on toteutua.

    VastaaPoista
  3. Asiat järjestyvät omalla painollaan. Ihania haaveiluja sinulle! :)

    VastaaPoista
  4. Sattumalta tänne blogiin eksyin. Olipas osuvasti kirjoitettu teksti. Kolahti oikein kunnolla. Tuntematta ja tietämättä sen enempää voisin olettaa, että olemme aikalailla samoissa tilanteissa. Sinä tosin varmaan jo vähän edempänä kävelyllä kuin minä. Toivotan todellakin tsemppiä elämään ja kodin unelmointiin. Sitä minäkin teen joka ilta nukkumaan mennessä.

    VastaaPoista
  5. Kiitokset Hilu tsempeistä! Hienoa löytää täältä blogimaailmasta muitakin polkujen tallaajia! :) Unelmat on tarkoitettu toteutuviksi. Muistetaan että ei se päämäärä vaan se itse matka! <3

    VastaaPoista
  6. Kauuniita kuvia ja kaunis teksti. Näin itsekin ajattelen, elämän virta kuljettaa, toiset ovet avautuvat ja toiset sulkeutuvat. Itsekin haaveilin wanhasta talosta jota tunteella kunnostelisi, mutta sellaista ei vaan kohdalle osunut. Toivottavasti te löydätte omanne ja varmasti siitä tulee sitten rakkaudella laitettu, teidän näköisenne <3

    VastaaPoista

Kiitos, kun vierailit blogissani!